Raahe on kunta, joka on tunnettu terästeollisuudestaan. Suuryritys Rautaruukin yksi tärkeimmistä tehtaista sijaitsee Raahessa, jonne se perustettiin jo 1960-luvulla. Tehtaassa alettiin tuolloin valmistaa terästä uudella kustannustehokkaalla jatkuvavalumenetelmällä. Ensimmäisenä vuotenaan tehtaassa työskenteli kuusi ihmistä, mutta vuosikymmenen loputtua tehdas työllisti jo reilut 1700 henkeä. Vuonna 1976 Raahessa käynnistyi toinen masuuni ja vuonna 1983 Rautaruukki alkoi tuoda Raaheen rautapellettejä rautateitse Neuvosto-Karjalan Kostamuksesta. Vuonna 2002 Raahen tehtaalla alettiin valmistaa suorasammutusmenetelmällä karkaistuja erikoisteräksiä.

Muutoksessa oleva terästeollisuus

Raahessa, Ruukin tehtaalla, valmistetaan noin 2,2 miljoonaa tonnia terästä vuodessa. Siellä valmistuu muun muassa kuumavalssattuja teräslevyjä sekä teräskeloja, joita voidaan käyttää esimerkiksi konepaja- ja rakennusteollisuudessa. Tehtaalla valmistuvat myös erilaiset erikoisteräkset, jollaisia ovat muun muassa erityisen hyvin kulutusta kestävät teräkset tai iskunkestävät suojaus-teräkset. Raahen tehdasalue on pinta-alaltaan erittäin suuri, yli 500 hehtaaria. Alueella sijaitsevat tehtaiden lisäksi toimistorakennukset ja huoltotilat.

steel factory RaaheVuonna 2014 Rautaruukki yhdistyi SSAB:n kanssa, mikä on Pohjoismaiden suurin raakateräksen tuottaja. SSAB osti Rautaruukin molempien yritysten kamppaillessa talousvaikeuksista Euroopassa. Yhtiöt vakuuttivat, että yhdessä ne pärjäävät paremmin kansainvälisessä kilpailussa. SSAB:n tuotteisiin kuuluvat lujat teräkset, nuorrutusteräkset, nauha-, levy- ja putkituotteet sekä erilaiset rakentamisen ratkaisut. Yhtiö tuottaa noin 8,8 miljoonaa tonnia terästä vuodessa ja sen suurimmat tuotantotehtaat ovat Oxelösundissa, Borlängessä, Luulajassa, Raahessa, Hämeenlinnassa, Montpelierissä ja Mobilessa. Raahen tehtaalla työskentelee noin 2800 työntekijää.

Tällä hetkellä Pohjoismaista terästeollisuutta koettelee Kiinan vahva teräksen tuonti Eurooppaan. Myös Venäjän huono taloustilanne näkyy teräksen huonoina vientituloksina. Tänä kesänä saatiin kuitenkin positiivisia uutisia myös terästeollisuudesta, kun SSAB paransi tulostaan kaikissa divisioonissa. Yhtiölle tuli voittoa 62,5 miljoonaa euroa, mikä on erittäin hyvä tulos pitkään vaikeuksissa olleelle yritykselle. Parantuneeseen tulokseen ovat vaikuttaneet suuremmat toimitusmäärät, korkeammat hinnat sekä kustannussäästöt. SSAB on käynyt läpi laajat YT-neuvottelut ja vähentänyt roimasti työntekijöitään.

Keinot terästeollisuuden nousuun

EU ja Kiina ovat perustaneet uuden työryhmän ratkaistakseen ylituotanto-ongelman. Työryhmä käsittelee Kiinan ylituotannosta aiheutuvia ongelmia. Kiinan teräsvienti oli tämän vuoden kesäkuussa jopa 10,9 miljoonaa tonnia eli kasvua edellisestä vuodesta tuli jopa 23 prosenttia. Kiinassa tuotetaan terästä siis kaksi kertaa sen verran, kuin kaikki EU-maat yhteensä. Nyt EU onkin vahvistanut polkumyyntitullaukset sekä Kiinasta että Venäjältä tuotaville kylmävalssatuille teräslevytuotteille. Polkumyyntitullaukset otettiin käyttöön, sillä kiinalaiset ja venäläiset tuotteet tulevat EU-alueelle alle tuotantokustannusten. Tullimaksut ovat 19,7–22,1 prosenttia kiinalaisille teräksentuottajille ja 18,7–36,1 prosenttia venäläisille teräksentuottajille.

Yksi keino kilpailla Kiinasta tulevaa halpaterästä vastaan on keskittyä erikoisteräksen tuotantoon. Erikoisosaamisen avulla SSAB pysyy vielä kilpailussa mukana. SSAB:n ja Rautaruukin yhdistymisestä aiheutuneet säästöt ovat kuitenkin toteutuneet ennakoitua nopeammin. SSAB:n toimitusjohtajan Martin Lindqvistin mukaan yhtiön vuositason kustannussäästövaikutus oli 2 miljardia kruunua. Yhtiöllä on myös noin 200 miljoonan euron säästötavoitteet ensivuodelle. Tehtaiden tuotantoon on myös suunnitteilla joustavuutta, millä pyritään varautumaan siihen, että varastotappioita tulisi mahdollisimman vähän.

Viime vuonna SSAB Europen liikevaihto oli 2,7 miljardia, joka on tulosta Suomen ja Ruotsin tehtaista. Liiketappiota kertyi 18,5, miljoonaa euroa. Teräksen hinta laskee edelleen jatkuvasti, mutta SSAB:n toimitusjohtajalla Martin Lindqvistilla on silti positiivinen kuva tulevaisuudesta. Hän vakuuttaa, että tehtyjen säästöjen vaikutus alkaa näkyä vuonna 2017.

Tulevaisuudennäkymät

Tämän hetkinen tilanne on se, että teräs herättää niin taloudellisia, kuin poliittisiakin suuria kysymyksiä. Terästä tarvitaan lähes kaikessa aineellisessa tuotannossa, esimerkiksi talojen, teiden, siltojen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Kaivos- ja terästeollisuus edustaa myös maailman suurimpia raskaan teollisuuden sektoreita. Tämän vuoksi teräteollisuuden epävarma tilanne Suomessa herättää runsaasti huolta. Kiinan talouskasvun myötä terästeollisuuden hallinnan pelätään valuvan täysin Kiinaan, sillä sen rooli teräsmarkkinoilla on kasvanut nopeasti. Kiina tuottaa tällä hetkellä jo puolet maailman teräksestä, mikä aiheuttaa alalla runsaasti epävarmuutta Euroopassa.